Eli mitä risuja ja ruusuja raskaudessa on? Ja kuinka se on muuttanut elämääni.
jjoooh
Ensinnäkin raskaus on muuttanut elämääni niinkin, että se on pistänyt koko elämäni uusiksi. Teen varmaan joskus postauksen elämästäni ennen raskautta, niin muutkin ymmärtävät mitä tarkoitan. Raskaus muutti siis elämäni ihan päälaelleen, mutta vain ja ainoastaan positiivisella tavalla.
En osaa jotenkin kuvitella ja eritellä mitään tiettyä hyvää ja huonoa mitä raskaudessa on, mutta on toki asioita jotka ovat olleet hankalia ja aivan mahtavia.
Ehkä hankalinta tässä raskaudessa on ollut hyväksyä ne faktat, että en pääse enää kavereitteni kanssa juhlimaan tai katsomaan !!jääkiekon MM.kisoja!! olutta juoden... :D On siinä ollu itku ja hammastenkiristys hyväksyä ja totutella näihin juttuihin. Toki nyt mulla on myös ollut hyvää aikaa opetella se tosiasia, mikä ei ennen edes juolahtanut miun mieleen, selvinpäinkin voi olla hauskaa. Jep,kuinka kornilta se kuulostaakin, varsinkin minun suustani, mutta totta se on.
Toinen hankala asia on ollut minulle tämä kropan muuttuminen. Ei sillä, että mulla olisi ollut ennen raskauttakaan täydellinen vartalo, mutta olin siihen suhteellisen tyytyväinen. En pidä kroppaani tälläkään hetkellä rumana, mutta erilaisena. Ja se hämmentää suunnattomasti. Pahinta on ehkä ollut se kun en mahdu enää kaikkiin vanhoihin vaatteisiini, ja tunnen muiden seurassa itseni ihan valaaksi. :D Mutta sekin vitutus tasaantuu sitten kun ajattelen että , tää on vaan väliaikaista. Ja yritän nyt nauttia tästä miun kellukasta, on se kuitenkin toisaalta niin kaunis :)
Ja sit tietysti tupakanpolton lopettaminen, se on ollut erityisen hankalaa. Tuli kuitenkin sauhuteltua se 10 vuotta ennen raskautumista.
Enemmän raskaudessa on miun mielestä hyviä kuin huonoja asioita. Itsessään koko raskaus on jo niin ihana ja iloinen asia, että voiko mitään mahtavampaa edes olla?
Ihaninta tässä on ollut se asioiden konkretisoituminen, se kun alkaa oikeasti tajuamaan mitä tässä on tapahtumassa. Muistan ensimmäisen ultran , joka tehtiin mulle jo varhaisessa vaiheessa kipujen takia, ja lääkäri sitten epäili tuulimunaraskautta. Odottelin sitten viikon paniikissa,että pääsen uuteen ultraan. Mistään raskausoireista ei ollut tietoakaan, joten olin jo vaurautunut pahimpaan.
Voi sitä tunnetta, kun kuulit sen pikkusydämen jumputuksen ensimmäisen kerran :') en unohda sitä varmaan koskaan. <3
<-- juu tulin just suihkusta , anteeksi kulmakarvaton olemukseni :D
Oon myös alkanu ajattelemaan asioita huomattavasti fiksummin kuin ennen ja oon siitä tosi ylpee. Kaipaisinkin hirveesti samanhenkistä seuraa :< Toki minuu kiinnostaa edelleen paljon samat asiat kuin ennenkin, esim. vaatteet ja sisustus. <3 Tykkään myös pitää itestäni huolta ja laittautua päivittäin. Kiinnostun edelleen myös kaikenmaailman draamasta ja sensellaisesta. Vielä oon kuitenkin sama ihminen kuin aina ennenkin. Ajattelen vaan joitain asioita erilailla. Joskus minnuu ärsyttää tiettyjen ihmisten turhamaisuus ja pikkumaisuus, tekis mieli sanoo joskus, että eikö teillä oo oikeesti parempaa tekemistä tai on sullaki murheet, esim sillon kun valitetaan kauheesta darrasta... huoh. ite oot sen darras aiheuttanu, joten elä valita. Mut toisaalta jätämpä nääkin asiat sanomatta, koska muistan vallan hyvin omankin elämäni ennen raskautta, ja samat jutut ne mullakin pyöri elämässä. Nyt kuitenkin asiat on toisin ja ajattelenkin ehkä vähän fiksummin, mut paha mennä kenellekkään mitään sanomaan, jokainen tekee makkaransa mieleisekseen. :) Nyt vähä hypättiin ehkä aiheesta
Ylipäänsä nautin raskaanaolosta, olo on kokoajan jotenkin rauhallinen ja seesteinen.
On sellanen tunne, että kaikki on nyt kohdallaan <3
Positiivisin asia tässä raskaudessa on kuitenkin ollut se tieto, että kohta saan oman lapsen tähän syliin ja pääsen kasvattamaan ja seuraamaan hänen kehitystään. Ja, että meistä tulee T:n ja vauvan kanssa varmasti onnellinen perhe. <3
Miusta olisi kuitenkin ihanaa tutustua muihinkin samaa ikäluokkaa oleviin äiteihin / tuleviin äiteihin, kyllä se on ihan eriasia jutella näistä asioista ihmisten kanssa jotka ymmärtää sinnuu. :)
mut kuitenkin, kiitän hirmuisesti myös miun omia ystäviä jotka on ollu tukena tässä raskaudessa, niitä ei kovin montaa oo ollut, mutta muutama, ja teistä on ollut suuri apu <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti