oijhihiu

Multa on pyydetty tätä blogia nyt niin kovasti, että päätin nyt sen sitten tehdä.
Raskausviikkoja siis nyt 22+2 , eli hieman yli puolenvälin ollaan :)
Blogissa tulen siis kirjoittamaan lähinnä raskausajasta, ja sitten ylipäänsä äitinä olosta, kun lapsi syntyy. On itseasiassa ihan hyvä, että aloitin blogin kirjoittamisen vasta tässävaiheessa raskautta, koska nyt olen jo itse jollainlailla tajunnut edes olevani raskaana, koin vaan tossa paripäivää sitten jonkun ihmeellisen valaistuksen että " Hei miusta tulee oikeesti äiti " !!
Raskausaika on ollut mulla tosi helppo, pitänee kiittää siitä joitain raskaushenkiä .. o.O
Nyt kuitenkin viimeviikkoina tullut huomattua ihan totaalisesti että tässä sitä nyt ollaan raskaana, esim valitettava tosiasia on etten nää enää omia varpaitani, mut ei ne kyllä kaunista kateltavaa olekkaan, että ehkä ihan hyvä vaan. :D
Tässä vaiheessa on jo ihanaa kun tuntee vauvan liikkeet päivittäin ja ne jo näkeekin jopa mahan päältä. On se vaan niin ihmeellistä ajatella, että miun sisällä kasvaa oikeesti ihminen, ja miun tuleva lapsi <3
Mulla on elämän asenne ja asenne muutenkin asioihin muuttunut hirveesti raskausaikana. Ennen raskautta ei monikaan , en itsekkään olisi kuvitellut, että oon valmis äidiksi, mutta tässä sitä nyt ollaan. Ja en kadu kyllä hetkeäkään, tietysti niitä epätoivon hetkiä mahtuu aina jokaisen elämään, mutta en kyllä muuttais mitään jos saisin uudestaan valita. On tää äidiksi tulo ja kasvaminen kuitenkin maailman isoin rikkaus. Luokittelen itseni edelleen noh, ehken teiniäidiksi, mutta nuoreksi äidiksi kyllä, olin 19 kun tulin raskaaksi, mutta täytin 20 testin teon jälkeen kuukauden päästä. Onko kakskymppinen sit nuoriäiti? tiiä siitä. Mutta itteni luokittelen kuitenkin siihen kategoriaan, jos nimittäin katon ympärilleni ja omia kavereita/ystäviäni niin olen aivan eri elämäntilanteessa nyt kuin muut ikäiseni ystävät, ja siksi jopa ulkopuolinen, välillä, mutta kuitenkin niiin onnellinen  <3